Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle.
Ihmisoikeuksien juuret ulottuvat pitkälle ihmiskunnan historiaan. Lähes kaikki yhteisöt eri puolilla maailmaa ovat asettaneet jonkinlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia yksilöille ja ihmisryhmille.
Ajatus ihmisoikeuksista kaikille kuuluvina oikeuksina vakiintui toisen maailmansodan jälkeen, kun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1948 hyväksyttiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.
Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia, jakamattomia ja perustavanlaatuisia.
Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia. Yleismaailmallisella eli universaalisuudella tarkoitetaan, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja ovat voimassa kaikkialla samanlaisina.
Ihmisoikeuksien luovuttamattomuus liittyy ajatukseen ihmisyksilön luonnollisista oikeuksista (oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen), jotka edeltävät valtiovaltaa. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle jo hänen ihmisyytensä perusteella, eikä niitä siksi voi ottaa häneltä pois esivallan päätöksellä tai edes henkilön omalla suostumuksella.
Jakamattomuudella puolestaan tarkoitetaan, että kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia.
Perustavanlaatuisuus merkitsee sitä, että vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmisoikeuksiksi. Ihmisoikeuksissa on pohjimmiltaan kysymys sekä vapaudesta jostakin että oikeudesta johonkin. Myös jokaisen itselleen vaatimat vapaudet tulee olla valmis antamaan kaikille muillekin ihmisille.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, kaikkialla, kaikkina aikoina.
Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa kirjattuja oikeuksia ovat esimerkiksi mielipiteen- ja sananvapaus, oikeus yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan, syrjinnän kielto sekä oikeus sosiaaliturvaan.
Ihmisoikeussopimukset
Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Kun valtio ratifioi eli lopullisesti hyväksyy, vahvistaa ja saattaa voimaan, sopimuksen, se sitoutuu ottamaan vastuulleen sopimuksessa määritellyt velvoitteet. Valtioiden on sekä kunnioitettava yksilöiden oikeuksia että edistettävä oikeuksien toteutumista käytännössä.
Ihmisoikeuksien toteutumista varten on perustettu kansainvälisiä valvontaelimiä. Esimerkiksi YK:n vammaissopimusta valvoo YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Valvontajärjestelmään kuuluu myös pysyviä tuomioistuimia kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kansallisella tasolla ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa valvovat useat eri tahot kuten eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Erityisvaltuutetut, kuten tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu, seuraavat oman alansa perus- ja ihmisoikeustilannetta.
Ihmisoikeusliitto seuraa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa
Kansalaisjärjestöt kuten Ihmisoikeusliitto seuraavat ja edistävät osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeusliitto toimittaa esimerkiksi tietoa ihmisoikeusloukkauksista kansallisille ja kansainvälisille valvontaelimille.
Opiskele lisää ihmisoikeussopimuksissa turvatuista ihmisoikeuksista tutustumalla ihmisoikeudet.net-sivustoon!
