Sara Mohammad on omistanut elämänsä väkivallan vastaiselle työlle. Hänen perustamansa GAPF-järjestö tekee työtä kunniaan liittyvän väkivallan, pakkoavioliittojen ja tyttöjen ympärileikkausten ehkäisemiseksi Ruotsissa. Mohammad oli Ihmisoikeusliiton vetämän verkoston vieraana 28. tammikuuta.
Miten puhua niin kutsutusta kunniaan liittyvästä väkivallasta? Sara Mohammed mainitsee kolme lähtökohtaa. Ensinnäkin kunniaan liittyvä väkivalta on osa sukupuolittunutta väkivaltaa, mutta sen erityispiirteet pitää osata tunnistaa. Toiseksi tietyistä maista kotoisin olevat eivät edusta mitään yhtenäistä ”kunniakulttuuria” ja monet vastustavat aktiivisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kolmanneksi ilmiön edessä ei pidä jäädä neuvottomaksi, koska asioiden muuttamiseksi voidaan tehdä paljon.
Ruotsissa arviolta 100 000 nuorta elää kunniaan liittyvien paineiden alaisina. Yhä enemmän keskustellaan siitä, että ilmiö koskettaa myös poikia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä vammaisia. Vaikka tietoisuus kunniaan liittyvästä väkivallasta on Ruotsissa kasvanut, koulutuksen ja ennaltaehkäisevän työn tarve on suuri. Ilmiön rajat ylittävä luonne vaatii osaamisen lisäämistä muun muassa lähetystöissä ulkomailla.
Mohammad on itse paennut pakkoavioliittoa Ruotsiin. Omat kokemukset saivat hänet perustamaan GAPF:n. GAPF on lyhenne sanoista Glöm aldrig Pela och Fadime – Ei koskaan unohdeta Pelaa ja Fadimea. Pela Atroshin tappoivat hänen setänsä kunniaan liittyvien syiden vuoksi hänen käydessä kotimaassaan vuonna 1999. Fadime Sahindalin muistaa moni, hänet tappoi oma isä vuonna 2002 Uppsalassa.
GAPF:n työmuodot ovat moninaiset. Järjestö tarjoaa psykoterapiaa, oikeudellista apua ja koulutusta. Järjestö antaa neuvontaa chatissa, organisoi tapahtumia ja tekee yhteiskunnallista vaikuttamista. GAPF:n työntekijät vierailevat muun muassa kouluissa, jotta nuoret ymmärtäisivät, mihin kunniaan liittyvät konfliktit ja riidat perheissä voivat pahimmillaan johtaa.
Ruotsissa pakko- ja lapsiavioliitot kriminalisoitiin vuonna 2014. Suomessa pakkoavioliittoa ei ole erillisenä rikosnimikkeenä rikoslaissa. Ruotsissa valtio ja kunnat myös tukevat melko vahvasti kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä ja tutkimusta. Työsarkaa riittää resurssoinnista huolimatta. Monet ammattilaiset arastelevat asian puheeksi ottamista.
Mohammad kannustikin Ihmisoikeusliiton vetämän kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen verkoston jäseniä rohkeaan työhön. Asioista on uskallettava puhua maahan muuttaneiden sekä viranomaisten kanssa avoimesti ja rehellisesti. Samalla on oikaistava käsityksiä siitä, että uskonto olisi määrittävä tekijä. Ihmisoikeuksia rikkoviin perinteisiin on puututtava ilman, että pelätään suvaitsemattomaksi leimaamista.
Ihmisoikeusliitto tekee parhaillaan selvitystä kunniaan liittyvästä väkivallasta ja pakkoavioliitoista Suomessa. Laaja haastatteluista, kyselystä ja poliisiaineiston analyysista koostuva selvitys julkaistaan kesäkuussa.
