Kokemukset muualta osoittavat, että oikeusvaltio tuhoutuu harvoin yhtäkkiä. Se rapautuu vähitellen, päätös kerrallaan. Kielteistä kehitystä ei välttämättä aluksi edes huomaa. Siksi oikeusvaltiosta on Suomessakin pidettävä huolta tässä ja nyt, jokaisena päivänä.
Oikeusvaltiossa noudatetaan lakia ja pyritään yhdenvertaiseen kohteluun
Oikeusvaltiossa julkisen vallan toiminta perustuu lakiin, eikä valtio saa puuttua mielivaltaisesti ihmisten oikeuksiin. Oikeusvaltiossa jokainen voi luottaa siihen, että esimerkiksi päätös verotuksesta, toimeentulotuesta tai rakennusluvasta tehdään lakia tarkkaan noudattaen ja virkavastuulla.
Lainalaisuuden lisäksi oikeusvaltiossa pyritään ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Verotuspäätöstä tai muita hallintopäätöksiä ei tehdä pärstäkertoimen mukaan, vaan kaikkia samassa asemassa olevia kohdellaan yhdenvertaisesti. Päätöksentekijältä edellytetään myös puolueettomuutta. Päätöksen kohteena olevaa on lisäksi kuultava ja päätös on perusteltava. Useimmiten päätöksiin liittyy vielä valitusmahdollisuus, jolloin asiaa pohtii riippumaton tuomioistuin. Kaikki ketjun lenkit varmistavat oikeuden toteutumista, joka on oikeusvaltion keskeinen päämäärä.
Oikeusvaltiossa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia
Oikeusvaltiossa on selkeä työnjako lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan välillä. Kansanedustaja ei ole tuomari eikä viranhaltija, vaan hän vie yhteiskuntaa eteenpäin lainsäädännön ja budjettivaltansa kautta. Tuomioistuimet ja tuomarit ovat riippumattomia tehtävässään, eivätkä ne tai he ota vastaan neuvoja tai kehotuksia kansanedustajilta, hallinnolta tai yleisöltä. Hallinto puolestaan panee puolueettomasti täytäntöön yhdessä sovitut säännöt. Toimivallanjako on selvä ja sitä oikeusvaltiossa myös kunnioitetaan.
Valtio ei ole olemassa itseään varten. Julkisen vallan käyttöä on aina arvioitava ihmisten kannalta. Julkisella vallalla on myös selkeä perustuslakiin kirjattu velvollisuus edistää ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Demokratia, oikeusvaltio ja perus- ja ihmisoikeudet tarvitsevat toisiaan
Oikeusvaltion tilasta on viime vuosina puhuttu paljon. Suomi on saavuttanut maailmanlaajuisissa vertailuissa kärkisijoja, mutta yleisesti oikeusvaltiokehitys on menossa huonoon suuntaan monissa maissa. Ilmiöt, ideologiat ja ajatusmallit liikkuvat maasta toiseen. Siksi kansainvälinen keskustelu oikeusvaltion tilasta on merkityksellinen myös Suomelle. Me emme ole immuuneja sille, mitä muualla tapahtuu.
Toisinaan oikeusvaltion ilmentymät eli lainalaisuus, vallan kolmijako sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen nähdään kansanvallalle vastakkaisina. Tämä on ikävä väärinkäsitys. Demokratia, oikeusvaltio sekä perus- ja ihmisoikeudet tarvitsevat ja tukevat toisiaan.
Demokraattisessa yhteiskunnassa lainsäädäntövalta kuuluu kansan valitsemille edustajille. Kansanedustajat huolehtivat siitä, että lainsäädäntö heijastelee kansan tahtoa. Enemmistöasema ei kuitenkaan oikeuta mihin tahansa. Perustuslaki hidastaa ja vaikeuttaa sellaisten päätösten tekemistä, joilla puututaan perusoikeuksiin, ylimpien valtioelinten tehtäviin tai niiden välisiin suhteisiin. Näin oikeusvaltiossa estetään se, ettei kansanvalta muutu enemmistön tyranniaksi.
Oikeusvaltio ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan
Oikeusvaltio ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sen vaaliminen vaatii meiltä jatkuvaa valppautta. Jos ajattelemme, että lakia ei tarvitse juuri nyt noudattaa, koska jonkin asian hoitaminen on erityisen kiireellistä tai poliittisesti tärkeää, järjestelmä alkaa vähitellen murentua. Jos tuomioistuimet alkavat lainsäätäjiksi ja lainsäätäjät tuomareiksi, luottamus oikeusjärjestykseen ja poliittiseen järjestelmään katoaa. Jos viranhaltija alkaa tehdä päätöksiä mielivaltaisesti fiilispohjalta, elämämme muuttuu ennakoimattomaksi ja turvattomaksi.
Kun oikeusvaltiokehitys alkaa mennä takapakkia, suuntaa on vaikea saada takaisin raiteilleen. Siksi oikeusvaltiota uhkaaviin ilmiöihin on syytä puuttua jo silloin, kun ne muodostavat yksittäisiä riskejä tai ylilyöntejä. Oikeusvaltiota kannattaa suojella niin hyvin kuin mahdollista sekä Suomessa että muualla.
Elina Pirjatanniemi
Professori, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja
Kirjoitus on osa Ihmisoikeusliiton Oikeusvaltio NYT! -kirjoitussarjaa ja -hanketta, joka on saanut tukea ulkoministeriön Eurooppa-tiedotukselta ja KOT-säätiöltä.
Sinäkin voit suojella oikeusvaltiota!
Sinun avullasi me voimme entistä voimakkaammin vaikuttaa siihen, että Suomi on nyt ja tulevaisuudessa oikeusvaltio, jonka ytimessä ovat ihmisoikeudet. >> Lahjoita työllemme!
