Suomen hallituksella ja viranomaisilla on oikeudellinen velvollisuus puuttua rasistiseen syrjintään ja turvata jokaisen perusoikeuksien toteutuminen. Hallitus julkisti 31.8.2023 erityisesti rasismiin keskittyvän tiedonannon, jossa se esittelee 23 toimenpidettä yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Rasismia esiintyy Suomessa kaikilla elämänalueilla, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnan rakenteissa, kuten EU:n perusoikeusviraston tutkimus (2018) osoittaa. Tämän tutkimustiedon olisi ollut syytä olla tiedonannon perusta.
Rasismin kitkeminen vaatii monialaista, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä ja tuekseen poliittista sitoutumista ja rahaa. Näihin odotuksiin tiedonanto ei vastaa riittävällä laajuudella tai vakavuudella. Hallituksen poliittinen sitoutuminen rasisminvastaisiin toimenpiteisiin mitataan seuraavaksi budjettiriihessä.
Hallitusohjelmaa täydennettävä konkreettisilla syrjinnänvastaisilla toimilla
Orpon hallitusohjelma sisältää toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, mutta rasismia ohjelmassa ei mainita lainkaan. Tätä puutetta tiedonanto pyrkii täydentämään, mutta työtä on jatkettava kunnianhimoisella rasisminvastaisella toimenpideohjelmalla. Ohjelman valmisteluun on otettava laajasti mukaan syrjintää ja rasismia Suomessa kokevia ihmisiä.
Samaan aikaan osa hallitusohjelman toimista sisältää itsessään juonteen rakenteellisesta rasismista, kuten maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttäminen tai oikeuden poistaminen paperittomilta välttämättömään terveydenhuoltoon.
Tiedonannossa hallituksella olisi ollut paikka tehdä selväksi, että se ei lähde toteuttamaan esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia heikentäviä toimia. Siksi tiedonannon sinänsä hyvät toimet esimerkiksi työelämän syrjinnän poistamiseksi asettuvat osin erikoiseen valoon.
Pelkät yleiset syrjinnänvastaiset toimet eivät riitä rakenteellisen rasismin kitkemiseen, joten hallituksen on välttämätöntä täydentää hallitusohjelmaansa konkreettisin toimin. Esimerkiksi rodullistettujen suomalaisten tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämisen toimet jäävät toistaiseksi puuttumaan.
Hallitus lupaa panostaa yhdenvertaisuuteen koulutuksessa ja ihmisoikeuksiin urheilussa
Myönteistä on, että hallitus käynnistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman, joka kattaa koko koulutusjärjestelmän. Lisäksi myönteistä tiedonannossa on yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja laajemmin ihmisoikeuksien vahvistaminen urheilussa ja liikunnassa. Tärkeää on myös kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin jatkaminen, saamelaisten vastaavan prosessin ohella.
Hallituksen toimeenpantava kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovien komiteoiden suositukset
Suomi on saanut rasismin ja vihapuheen kitkemiseksi suosituksia lähes jokaiselta kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovalta komitealta. Tiedonannosta kuitenkin puuttuvat Suomelle suositellut lainsäädäntötoimet, kuten rasistisen vihapuheen, maalittamisen sekä etnisen profiloinnin täsmällisempi kriminalisointi, vaikka ne edistäisivät rasismia kokevien ihmisten oikeuksiin pääsyä merkittävästi. Myös Euroopan komissio on edellyttänyt Suomelta rasistisen vihapuheen kriminalisointia. Suomi on aiemmin vastannut tekevänsä muutokset ensi kesään mennessä, mutta tiedonannosta ei löydy tästä kirjausta.
On myönteistä, että hallitus sitoutuu käsittelemään vuosittain Suomelle annetut suositukset ihmisoikeussopimuksia valvovilta komiteoilta, kuten Ihmisoikeusliitto ja useat muut tahot ovat esittäneet. Ihmisoikeusliitto katsoo, että myös eduskunta tulee osallistaa suositusten käsittelyyn, ja tälle on syytä luoda pysyvä mekanismi keskustelun avoimuuden varmistamiseksi.
Rasismia kokevien turvallisuus on palautettava ja päättäjien perus- ja ihmisoikeusosaamista vahvistettava
Pääministeri Orpon vaativa tehtävä on yksiselitteisesti vahvistaa niiden ihmisten turvallisuutta, joihin rasismia Suomessa kohdistuu. Aivan tiedonannon lopusta löytyykin tärkeä kirjaus: Hallitus lupaa hyödyntää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta poliittisen- ja virkamiesjohdon tietoisuuden lisäämiseksi. Tämän lisäksi kaikkien päättäjien ja viranomaisten perus- ja ihmisoikeusosaamista on nyt vahvistettava kiireellisin ja mittavin toimin.
Kaari Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto
Martta October, vaikuttamistyön johtaja, Ihmisoikeusliitto
Tue työtämme rasismia vastaan!
Sinun tukesi auttaa meitä kohti syrjimätöntä Suomea, jossa yhdenvertaisuus ja jokaisen ihmisoikeudet toteutuvat. > Lahjoita syrjinnän vastaiselle työllemme!
