Pakkoavioliittoja esiintyy myös Suomessa. Avioliittoon pakottaminen on naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan muoto sekä ihmisoikeusloukkaus.
Suomen nykyinen lainsäädäntö ei riitä turvaamaan avioliittoon pakotetun oikeuksia eikä saattamaan tekijöitä rikosvastuuseen. Avioliittoon pakottamista ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi eikä pakkoavioliittoa ole mahdollista purkaa muutoin kuin avioeron kautta.
Suomen ratifioima nk. Istanbulin sopimus velvoittaa kriminalisoimaan avioliittoon pakottamisen ja mahdollistamaan pakkoavioliiton mitätöimisen, kumoamisen tai purkamisen.
Suomen valtiolla on velvollisuus suojella ihmisoikeusloukkausten uhreja. Vetoa hallitukseen, että se turvaisi avioliittoon pakotetun ihmisoikeudet!
Vetoomus luovutettiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille 25.11.2021.
Vetoomus keräsi yhteensä 4031 nimeä. Kiitos kaikille allekirjoittaneille!
Arvoisa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson,
Vetoan, että ryhdytte kiireellisiin toimiin pakkoavioliiton uhrien oikeusturvan parantamiseksi.
- Avioliittoon pakottaminen on kiireellisesti säädettävä rangaistavaksi rikoslaissa.
- Avioliittoon pakottamisen rangaistavuus tulee ulottaa myös sellaisiin avioliittoihin, jotka eivät ole Suomessa päteviä.
- Avioliittolakiin tulee kirjata mahdollisuus pakkoavioliiton kumoamiseen ja mitätöimiseen.
Mitä pakkoavioliitolla tarkoitetaan?
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, joka on solmittu ilman toisen tai molempien puolisoiden täyttä suostumusta. Tällöin osapuolet tai jompikumpi heistä on pakotettu tai eri tavoin painostettu solmimaan avioliitto.
Useat kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät avioliittoon pakottamisen jo sinänsä naisiin kohdistuvan ja sukupuolittuneen väkivallan muodoksi. Lisäksi pakkoavioliitoissa esiintyy usein monenlaista väkivaltaa. Väkivalta saattaa uhata erityisesti naista, joka kieltäytyy pakkoavioliitosta tai haluaa irtautua siitä. Ääritapauksessa pakkoavioliitosta kieltäytyvään tai siitä irti haluavaan voi kohdistua nk. kunniamurhan uhka.
Avioliittoon pakottamisella pyritään usein kontrolloimaan henkilön seksuaalisuutta ja varmistamaan tällä tavoin suvun tai yhteisön ”kunnian” säilyminen. Avioliittoon pakottaminen kohdistuu useimmiten tyttöihin tai naisiin. Kuitenkin myös poikia ja miehiä saatetaan pakottaa avioliittoon, erityisesti jos he kuuluvat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
Pakkoavioliitto on monitahoinen ilmiö, johon lainsäädäntö pystyy puuttumaan vain rajallisesti. Esimerkiksi yhteisöllinen kontrolli saattaa jatkua tai pahentua, vaikka avioliitto olisikin virallisesti purettu. Lainsäädännön rooli on kuitenkin oleellinen. Sen tulisi olla mahdollisimman kattava ja täsmällinen sekä vastata Suomen kansainvälisiä velvoitteita.
Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomen valtiota
Avioliittoon pakottaminen on määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi sekä naisiin kohdistuvan ja sukupuolittuneen väkivallan muodoksi useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Näistä keskeisin on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli nk. Istanbulin sopimus. Suomi ratifioi tämän sopimusvaltioita velvoittavan sopimuksen vuonna 2015.
Istanbulin sopimuksen artiklassa 32 todetaan, että pakottamalla solmitut avioliitot tulee voida mitätöidä, kumota tai purkaa aiheuttamatta uhreille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa. Artikla 37 puolestaan velvoittaa sopimusvaltiot kriminalisoimaan avioliittoon pakottamisen.
Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova GREVIO-komitea suositteli Suomelle maaraportissaan syksyllä 2019, että Suomen valtion tulisi mahdollistaa pakkoavioliiton purkaminen myös muuten kuin avioeron kautta. Lisäksi valtion tulisi kriminalisoida avioliittoon pakottaminen.
Nykyinen lainsäädäntö ei suojele pakkoavioliittojen uhreja
Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään täytä edellä mainittuja Istanbulin sopimuksen velvoitteita avioliittoon pakottamisen kriminalisoinnista ja pakkoavioliiton purkamisen mahdollisuudesta. Rikoslaissa ei ole erillistä säännöstä avioliittoon pakottamisesta.
Avioliittoon pakottaminen voi tulla rangaistavaksi ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä varmistamaan avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta, sillä se ei sovellu kaikkiin pakkoavioliittotapauksiin. Myöskään avioliittolaki ei huomioi erikseen pakkoavioliittoja.
Suomen valtio on ryhtynyt toimiin pakkoavioliittoja koskevan lainsäädännön vahvistamiseksi.
Avioliittolain osalta hallitusohjelmaan on kirjattu pakkoavioliittojen purkamisen mahdollistaminen myös muutoin kuin avioeron kautta. Luonnos hallituksen esitykseksi pakkoavioliiton purkamiseksi oli lausuntokierroksella vuoden 2020 lopussa ja hallituksen esitys valmistunee eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana. Luonnosvaiheessa esitys ei huomioinut riittävästi muun muassa pakkoavioliittotilanteiden moninaisuutta ja varmistanut kaikkien avioliittoon pakotettujen oikeusturvaa. On ensiarvoisen tärkeää, että esitysluonnoksen puutteet korjataan.
Avioliittoon pakottamisen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu vain, että kriminalisoinnin tarvetta selvitetään. Tarvetta selvittävä arviomuistio on parhaillaan valmisteltavana oikeusministeriössä. Tarve on kuitenkin todettu selkeästi jo aiemmin Ihmisoikeusliiton selvityksessä 2016 (pdf) ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksessä 2017 (pdf) sekä oikeusministeriön muistiossa 2019 (pdf). Ihmisoikeusliiton mielestä nyt ei tarvita enää lisää selvityksiä. Arviomuistiossa on sen sijaan esitettävä konkreettisia vaihtoehtoja avioliittoon pakottamisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi.
Avioliittoon pakottaminen on säädeltävä rangaistavaksi ja pakkoavioliiton kumoaminen sekä mitätöinti on mahdollistettava. Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, että pakkoavioliiton uhrien oikeusturva vahvistuu ja tekijät joutuvat rikosvastuuseen. Allekirjoita vetoomus!
Lue lisää:
- Ihmisoikeusliiton ja Monika-Naiset liiton tiedote: Pakkoavioliiton uhrien oikeuksia on vahvistettava lainsäädännöllä (8.3.2021)
- Lausuntomme luonnoksesta hallituksen esitykseksi liittyen pakkoavioliiton kumoamiseen (7.12.2020)
Lisätietoja:
- Johanna Latvala, sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija, johanna.latvala(a)ihmisoikeusliitto.fi