BLOGI: Tyttöjen sukuelinten silpominen on vakava tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivallan muoto. Kyseessä on lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa tuomittu ihmisoikeusloukkaus. Maahanmuuton myötä siitä on tullut myös Eurooppaa, Pohjoismaita ja Suomea koskeva ilmiö.
Perusteellisia tilastoja ei ole, mutta arvioiden mukaan EU-maissa elää noin puoli miljoonaa silvottua tyttöä ja naista. Tyttöjen silpominen on erityisen ajankohtainen, koska EU-maihin tulevien turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon ympärileikkauksen kokeneita. Ehkä konkreettisemman kuvan ilmiöstä antaa se, että Ruotsissa jopa yli 11 000 ja Norjassa lähes 8000 tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi.
Myös Suomessa elää paljon ympärileikattuja naisia ja täälläkin on tyttöjä, joita se uhkaa. Perinne elää eri etnisissä ja uskonnollisissa yhteisöissä – myös kristittyjen parissa.
Olemme pitäneet Ihmisoikeusliitossa keskusteluryhmiä eri maahanmuuttajayhteisöistä tulevien kanssa vuodesta 2002 lähtien. Tunnemmekin ilmiön perusteellisesti. Tavoitteemme on, ettei yhtäkään Suomessa asuvaa tyttöä ympärileikata täällä tai viedä ulkomaille ympärileikattavaksi.
Suomessa ei ole tyttöjen ympärileikkauksen kieltävää erityistä lakia eikä oikeustapauksia ole ollut. Teko täyttäisi kuitenkin todennäköisesti törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus silloin, kun he epäilevät ympärileikkausta tai sen suunnittelua. Lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Kestävä muutos syntyy vain pitkäjänteisen asenteisiin vaikuttamisen kautta.
Aihe on hyvin arkaluontoinen eikä sen parissa tehtävä työ ole helppoa. Olemmekin kehittäneet vuosien varrella parhaita käytäntöjä tehokkaaseen, mutta sensitiiviseen lähestymistapaan, ja onnistuneet siinä.
Asiantuntijamme kuuluvat samoihin yhteisöihin, joiden kanssa he työskentelevät. Heihin luotetaan. Tiiviiden verkostojen myötä uusiin tulijoihin saadaan melko helposti kontakti. Asiantuntijamme myös keskustelevat aina uusien ihmisten kanssa kahden kesken ennen kuin he tulevat mukaan ryhmiin.
Ryhmissä keskustellaan ympärileikkauksen haitoista ja ihmisoikeusnäkökulmista. Keskeinen osa onnistumista on jokaisen ihmisen kohtaaminen kokonaisena ihmisenä: ympärileikkaus ei määrittele naista eikä hänen tulevaisuuttaan. Puhummekin ihmisten parissa työskennellessämme tyttöjen ympärileikkauksesta, emme silpomisesta, koska ympärileikkauksen kokeneet pitävät sitä hyvin epäkunnioittavana terminä.
Pitkän työmme, Suomen pienehkön maahanmuuttajaväestön ja maailmanlaajuisen tyttöjen ympärileikkausten vastustamisen vuoksi Suomessa tapahtunut asennemuutos onkin ollut näkyvä: aiheesta puhutaan yhä avoimemmin niin naisten ja miesten kuin eri etnisistä taustoista tulevien kesken. Hyvin harva sanoo kannattavansa perinnettä. Monet kertovat sen haitoista myös entisessä kotimaassaan asuville sukulaisilleen.
Lisääntynyt maahanmuutto ja liikkuvuus tuovat Suomeen kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ehkä ole koskaan saaneet tietoa ympärileikkauksen haitoista ja yhä kannattavat perinnettä. Siksi on äärimmäisen tärkeää jatkaa ennaltaehkäisyä, jottei yhtäkään tyttöä ympärileikattaisi.
Kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta.
Johanna Latvala
Kirjoittaja työskentelee Ihmisoikeusliitossa projektipäällikkönä KokoNainen-hankkeessa, jossa tehdään asennemuutostyötä tyttöjen ympärileikkauksia ja nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa vastaan.
