Työskentelemme kattavasti ihmisoikeuksien puolesta. Otamme kantaa ajankohtaisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Vaikuttavuuden lisäämiseksi toimimme usein yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Tällä hetkellä vaikutamme esimerkiksi siihen, että oikeus terveyteen toteutuisi Suomessa nykyistä paremmin ja että Suomen valtio sitoutuisi valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista yritysten toiminnassa. Kansainvälistä työtä ihmisoikeuspuolustajien suojelun vahvistamiseksi sekä mielipiteidensä takia vangittuna olevien ihmisoikeusaktivistien vapauttamiseksi teemme osana kattojärjestöämme FIDH:iä.

Tutkimusten mukaan EU-maissa on ihmisiä, jotka jäävät kokonaan terveyspalvelujen ulkopuolelle ja ihmisiä, joilla pääsy palveluiden piiriin toteutuu heikosti. Suomessa ei ole tehty asiasta kattavaa tutkimusta, mutta ammattilaisten arvio on, että muun muassa osalla maahanmuuttajista on huomattavia vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja.

Oikeus riittävään terveyteen on ihmisoikeus. Suomi on ratifioinut YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen, joka velvoittaa valtiot takaamaan riittävät terveyspalvelut. Myös Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa terveyden osalta tällä hetkellä erityisesti paperittomien oikeuteen saada heille kuuluvia terveyspalveluja sekä siihen, että ihmisten oikeus saada riittäviä mielenterveyspalveluita toteutuu Suomessa yhdenvertaisesti kaikille.

Paperittomien oikeus terveyspalveluihin

Paperittomien ihmisten oikeus terveyspalveluihin ei tällä hetkellä toteudu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti. Ihmisoikeusliitto vaikuttaa paperittomien ihmisoikeuksiin Suomessa muun muassa virallisten kuulemisten ja työryhmäosallistumisen kautta. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitystä, miten paperittomien terveydenhuolto Suomessa järjestettäisiin. Ihmisoikeusliitto kannattaa vaihtoehtoa, jossa paperittomille annettaisiin mahdollisuudet käyttää terveyspalveluita samassa laajuudessa kuin henkilöiden, joilla on kotikunta Suomessa.

Mielen terveys on osa terveyttä

Oikeus mielenterveyspalveluihin ei toteudu Suomessa kaikille yhdenvertaisesti. Syynä tähän ovat muun muassa palveluiden riittämättömyys, matalan kynnyksen palveluiden puute, alueellinen eriarvoisuus, leimautumisen pelko sekä usein myös yhteisen kielen puuttuminen. Alueellisia eroja on sekä maan eri osien että kaupunginosien välillä. Näyttää siltä, että kunnat saattavat jopa tietoisesti jättää palvelut riittämättömiksi, sillä niille voi tulla halvemmaksi maksaa uhkasakot kuin toteuttaa riittävät palvelut. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen pääsy palveluihin asuinkunnasta, varallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Ihmisoikeusliitto työskentelee sen eteen, että oikeus terveyspalveluihin toteutuisi yhdenvertaisesti.

Maahanmuuttajilla on erityisiä vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja, paperittomista puhumattakaan. Pakolaisten vastaanotossa tulisi huomioida jokaisen yksilöllinen tausta sekä mahdolliset traumaattiset kokemukset ja niiden vaikutus mielenterveyteen. Mielenterveyspalvelujen turvaaminen edistää myös kotoutumista ja ihmisten mahdollisuutta toimia aktiivisesti yhteiskunnassa.

Suomen viranomaisten vaadittava yrityksiltä vastuuta

Ihmisoikeusliitto tekee sinnikästä vaikuttamistyötä yritysten vastuullisuuden lisäämiseksi ihmisoikeuksien osalta. Vaadimme Suomen viranomaisia vahvistamaan sekä kansallista lainsäädäntöä että edistämään aktiivisesti sitovan kansainvälisen ihmisoikeusnormiston aikaansaamista. Vapaaehtoiset sitoumukset eivät enää riitä.

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa parhaillaan siihen, että Suomessa työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva kansallinen linjaus YK:n niin kutsuttujen Ruggien periaatteiden toimeenpanemiseksi olisi ihmisoikeuksien näkökulmasta mahdollisimman vahva, sillä valtioilla on keskeinen rooli yritysten toiminnan valvonnassa. Olemme myös mukana kattojärjestömme FIDH:n kanssa ajamassa oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä säätelyä.

Yksittäisistä teollisuudenaloista seuraamme tarkemmin vaateteollisuutta. Edustajamme oli v. 2013 mukana vaateteollisuutta tarkastelleessa kansainvälisessä ihmisoikeusdelegaatiossa Intiassa. Lue FIDH:n selvitys Intian tekstiiliteollisuudesta.

Lisäksi vaikutamme yhdessä Finnwatchin kanssa siihen, että Thaimaan viranomaiset puuttuisivat elintarviketeollisuudessa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja suojelisivat tehokkaasti niitä tutkivia ihmisoikeuspuolustajia.

Ihmisoikeuksien puolustajat ovat yksilöitä, ihmisryhmiä tai järjestöjä, jotka edistävät ja suojelevat ihmisoikeuksia rauhanomaisesti. He paljastavat ihmisoikeusloukkauksia, edistävät loukkauksien tutkimista ja painostavat viranomaisia, jotta vastuussa olevia tahoja rangaistaan.

Kautta historian rohkeat ja näkemykselliset ihmiset ovat pyrkineet suojelemaan ihmisoikeuksia valtioiden rajoista piittaamatta, esimerkiksi vastustamalla orjuutta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä tai vaatimalla naisille äänioikeutta.

Ihmisoikeuspuolustajat voivat puolustaa tunnustettujen ihmisoikeuksien toteutumista, mutta he ovat myös usein edelläkävijöitä. He puolustavat oikeuksia, joita ei vielä ole kirjattu sopimuksiin mutta joista myöhemmin tulee yleisesti tunnustettuja oikeuksia. Näin ihmisoikeudet kehittyvät.

Monet ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat systemaattista häirintää, uhkailua tai suoranaista väkivaltaa. Monessa maassa viranomaiset rajoittavat ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa voimallisesti. Lukuisissa maissa ihmisiä vangitaan mielipiteidensä ja ihmisoikeustyönsä takia. Työskentelemme kattojärjestömme FIDH:n kanssa ihmisoikeuspuolustajien suojelun vahvistamiseksi sekä mielipiteidensä takia vangittuna olevien ihmisoikeusaktivistien vapauttamiseksi. Myös useiden sisarjärjestöjemme johtajia istuu tälläkin hetkellä vankilassa ihmisoikeustyönsä takia. Työskentelemme monin tavoin heidän vapauttamisekseen. Esimerkiksi Valko-Venäjällä sisarjärjestömme Viasnan puheenjohtaja Ales Bialiatski on ollut vuodesta 2011 asti vangittuna tekaistuin syytten. Euroopan neuvosto myönsi Ales Bialiatskille v. 2013 arvostetun Vaclav Havel -ihmisoikeuspalkinnon.

Ihmisoikeusliitto on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön International Federation of Human Rightsin (FIDH) jäsen. Vuonna 1922 perustettu FIDH on maailman vanhin ihmisoikeusjärjestö, ja sillä on jäseniä yli sadassa maassa.  FIDH:n tehtävä on puolustaa kaikkia kansalais-,poliittisia-, taloudellisia-, sosiaalisia- ja sivistyksellisiä oikeuksia, joiden pohjana on yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus.

FIDH toimii kansainvälisten ihmisoikeusrakenteiden ja niiden toimeenpanon vahvistamiseksi sekä politiikan että kansainvälisen oikeuden parissa. Se tukee jäsenjärjestöjään kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.

FIDH käyttää monia toimiviksi todettuja keinoja: julkisia ja luottamuksellisia kannanottoja, kansainvälistä tiedonhankintaa, oikeudenkäyntien tarkkailua, poliittiseen keskusteluun osallistumista sekä tiedotuskampanjoita.