Hyppää sisältöön

Ihmisoikeusliiton lausunto valtioneuvoston asetuksesta viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamiseksi

Lausunto kokonaisuudessa alla. Se löytyy myös lausuntopalvelu.fi-osoitteesta.

Ihmisoikeusliiton lausunto valtioneuvoston asetuksesta viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamiseksi

Kommenttinne neuvottelukunnan tehtäviä koskevasta 2 §:stä:

Neuvottelukunnalla on perusteltua olla laaja tehtäväkenttä, joka mahdollistaa viittomakielisten asemaan ja oikeuksiin vaikuttavien asioiden seuraamisen laajasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja tarvittaessa myös muiden kuin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien osalta.

Eräs ajankohtainen yhteiskunnallinen prosessi on kuuroihin ja viittomakielisiin henkilöihin kohdistuneet historian vääryydet, joiden selvittäminen totuus- ja sovintoprosessin avulla on kirjattu hallitus- ohjelmaan. Ihmisoikeusliitto pitää tätä prosessia hyvin tärkeänä.

Kommenttinne neuvottelukunnan kokoonpanoa koskevasta 3 §:stä:

Viittomakielisten henkilöiden osallisuutta viittomakielisten oikeuksien seurannassa ja yhteiskunnassa ylipäätään on tärkeää vahvistaa. On perusteltua, että neuvottelukunnassa on kansalaisyhteiskunnan edustus sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien oikeuksia edistävistä järjestöistä. Etujärjestö-termin sijaan voitaisiin käyttää sanaa järjestö tai kansalaisjärjestö.

Kuten viittomakielten yhteistyöryhmässä, neuvottelukunnan kokoonpanossa ja toiminnassa on tarpeen huomioida myös kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset henkilöt.

Kommenttinne neuvottelukunnan toiminnan järjestämistä koskevasta 4 §:stä:

Muut kommentit koskien asetusta:

Ihmisoikeusliitto kannattaa viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista. Neuvottelukunnan perustaminen edistää YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa sekä viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. On tärkeää, että viittomakielisten henkilöiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään ja arvioidaan valtionhallinnossa ja muualla yhteiskunnassa tavoitteellisesti ja systemaattisesti.

Muut kommentit koskien muistiota:

Viittomakielisten henkilöiden kielelliset oikeudet toteutuvat tällä hetkellä Suomessa puutteellisesti. Tulkkauspalveluiden järjestäminen ja viranomaisviestinnän saavutettavuus ovat esimerkkejä elämänalueista, joilla viittomakieliset henkilöt kohtaavat ongelmia huolimatta lainsäädännön ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen turvaamista oikeuksista.

Ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan nyt!

Liity tukijaksi

Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus